ei joskus loyda edes rikkinaista simpukankuorta pitkaan aikaan. Limainen leva kiertyy nilkkojen ymparille, ja sitten, yhtakkia voi loytaa seka kauniin simpurkan ja pienen merenneidon. Aurinko heijastelee laineilla ja taskut tayttyvat aarteista.
Kerran kauan aikaa sitten oli pieni hiljainen tytto. Elamanikaisen etsimisen ja kompastelemisen jalkeen loysin ihan omimman sisimman itseni, Hurja Helmin. Mina rakastan ihmisia ja luontoa, elaimia, vareja, musiikkia ja taidetta ja tietenkin helmia, enka ole yhtaan hiljainen ja arka.
No comments:
Post a Comment