Helmilla oli yolla hurjin (ja kamalin) helmipainajainen:

Tyopoydalta putosi lattialle monta laatikollista jarjestyksessa,pienissa kopperoisaan asuvia helmia. Ne levisivat myrskyaalloon lailla ympari lattiaa ja olivat yhtakkia kaikki samanvarisia.Valmiit kaulakorutkin olivat pian siina samassa sotkussa,, niistakin irtosi rautalangat ja helmet ja ne sulautuivat siihen samaan kaaokseen. Mummo tuli hatiin ja sanoi korujen olevan nyt paljon kauniimpia. Helmi istui kaaoksen kesella ja itki. Heraaminen pilviseen aamuun oli ihanaa...